Miksi hyvinvointivaltio tuottaa pahoinvointia?

Hyvinvointivaltion oli tarkoitus huolehtia meistä kehdosta hautaan eikä kenenkään pitänyt jäädä ilman hyvinvointipalveluita. Näin hyvinvointivaltiomalli meille myytiin mutta toisin kävi. Vastineeksi korkeasta verotuksesta olemme saaneet pitenevät hoitojonot, huonon vanhustenhuollon, korkean työttömyyden ja byrokraattisen virkamieskoneiston. Miten tässä näin kävi? Koska tähän sosialismi johtaa.

Haluaisin aloittaa kertomalla, että nuorempana kuuntelin kauhulla kun Yleisradion esittämässä TV-ohjelmassa kerrottiin amerikkalaisista, jotka kritisoivat pohjoismaista hyvinvointivaltiota. En voinut ymmärtää miten joku voisi kritisoida järjestelmää, joka pitää huolta meistä kaikista.

Nyt kuitenkin olen itse samassa tilanteessa, kritisoimassa hyvinvointivaltiota. En usko olevani paha ihminen, en aja suuryritysten ja rikkaiden etua, enkä halua yhteiskuntaa missä vain rikkailla on varaa hyvinvointipalveluihin. Tästä huolimatta kritisoin pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Minusta kirjaa ei pidä arvioida sen kansien perusteella, eikä hyvinvointivaltiota pidä kannattaa siksi, että sen tavoitteena on luoda hyvinvointia. Tämä on tottakai hieno ja jalo tavoite mutta tavoite ja todellinen lopputulos ovat kaksi täysin eri asiaa.

Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan järjestelmää, missä valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja huolenpidon varmistamisessa. [1] Sosialismi tarkoittaa järjestelmää, missä yksityisomaisuus ja varallisuuden jakaantuminen altistetaan yhteisen hyvän nimissä poliittiselle päätöksenteolle. [2] Näiden määritelmien perusteella on helppo huomata, että hyvinvointivaltio on sosialistinen järjestelmä.

Hyvinvointivaltiosta puhuttaessa ensimmäiseksi pitää tehdä selväksi, että valtio ei luo hyvinvointia, vain ihmiset voivat luoda hyvinvointia. Hyvinvointia syntyy kun ihmiset tekevät tuottavaa työtä ja kun tämän työn tuloksia vaihdetaan. Jos vaihdanta perustuu vapaaehtoisuuteen, molemmat vaihdannan osapuolet kokevat hyötyvänsä, sillä muuten he eivät tekisi tätä vaihtokauppaa. Mutta tämän lisäksi tästä vaihdannasta syntyy useimmiten hyvinvointia myös muille.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on taloudellisessa mielessä sekatalous. Järjestelmän ideana on yhdistää sosialismin ja markkinatalouden parhaat puolet ihmisten hyvinvoinnin ja ennenkaikkea hyvinvoinnin tasaisen jakaantumisen nimissä. Voisi jopa puhua kultaisen keskitien järjestelmästä, mikä tietysti kuulostaa todella hyvältä.

Mutta sosialismin yhdistäminen markkinatalouteen on tarkoittanut sitä, että poliitikoille ja virkamiehille on annettu hyvin laaja valta puuttua markkinoiden toimintaan. Markkinoita rajoitetaan tulleilla, veroilla, monopoleilla ja laeilla. Kaikkea tätä tietysti perustellaan sillä, että markkinataloudessa syntyvä vauraus voitaisiin jakaa mahdollisimman tasaisesti koko kansalle. Tämän vuoksi tarvitaan tulosiirtoja rikkailta köyhille.

En nyt ota kantaa näihin tulonsiirtoihin liittyviin moraalisiin kysymyksiin, tein sen jo aiemmin.

Jos ajattelemme, että tulonsiirrot rikkailta köyhille ovat oikein, hyvinvointivaltion käytännön sovellukset tulonsiirroista ovat kuitenkin täysin päinvastaiset: järjestelmä nimittäin on mahdollistanut tulosiirrot köyhiltä rikkaille.

Tämä on tietysti täysin loogista jos ajattelemme asian taustalla olevia periaatteita. Nimittäin kun annamme päättäjille vallan puuttua markkinoihin, heidän ovien taakse alkaa muodostua jono lobbareista. Jokainen näistä lobbareista tietysti haluaa vain auttaa köyhiä ja tuottaa yhteistä hyvää, aivan kuten päättäjätkin. Mutta kenellä on paremmat mahdollisuudet hankkia enemmän edunvalvojia ja lobbareita, köyhillä vai rikkailla? Tietenkin rikkailla. Joten lopputulos on, että suurin osa näistä edunvalvojista työskentelee suuryritysten ja jo ennestään hyvin toimeentulevien asialla. Tuloksena on, että ennemmin tai myöhemmin, vaikka kaikki virkamiehet ja poliitikot ajattelevat vain vähäosaisten parasta, syntyy lakeja jotka muodostavat tulosiirtoja köyhiltä rikkaille.

Otetaan esimerkki. Yhteisen hyvän ja ihmisten suojelemisen nimissä Suomessa apteekin perustamiseen vaaditaan lupa. Tätä lupaa ei myönnetä vain kaikille riittävän koulutuksen suorittaneille vaan lupa myönnetään virkamiesten harkinnan mukaan. Toisin sanoen, virkamiehet arvioivat mikä on riittävä määrä apteekkeja, jotta ne voivat pitää hintansa riittävän korkeana, jotta toiminta kannattaa. Tämän seurauksena apteekkilupa on käytännössä katsoen miljonääriautomaatti. Voit tarkistaa asian helposti tutkimalla verotietoja: apteekkilisenssin omistajat ovat erittäin hyvin toimeentulevia ihmisiä.

Markkinataloudessa yhden rikkaus ei ole pois köyhiltä. Mutta tässä ei ole kyse markkinataloudesta vaan kilpailun rajoittamisesta. Apteekkarien miljoonat ovat pois kaikilta lääkkeitä ostavilta ihmisiltä, koska lupajärjestelmä nostaa keinotekoisesti lääkkeiden hintoja. Ja ketkä ostavat keskimäärin eniten lääkkeitä? Vanhat ja sairaat ihmiset. Toisin sanoen, meillä on malliesimerkki yhteisen hyvän ja ihmisten suojelemisen nimissä rakennetusta tulosiirrosta köyhiltä rikkaille.

Puhumattakaan siitä, että kaikki päättäjät eivät välttämättä ole kuvaamani kaltaisia enkeleitä, jotka ajattelevat vain yhteistä hyvää. Päättäjätkin ovat vain ihmisiä ja useimmat ihmiset ajavat omaa henkilökohtaista etuaan. Tätä kirjoittamalla minäkin ajan tietysti omaa etuani: haluaisin vapaamman Suomen, koska se olisi parempi paikka minulle ja perheelleni elää, sekä tietysti myös muille.

Sekatalous on mahdollistanut nykytilanteen, missä yritysten voitot ovat yksityisiä mutta tappiot julkisia.

Tulosiirtojen vääristyminen on vain yksi syy miksi hyvinvointivaltio on tuhoon tuomittu kokeilu. Toinen ongelma liittyy siihen miten rahaa käytetään.

Rahaa on mahdollista käyttää neljällä eri tavalla:

1. Voit käyttää omaa rahaa omaksi hyödyksesi.
2. Voit käyttää omaa rahaa muiden hyödyksi.
3. Voit käyttää jonkun muun rahaa omaksi hyödyksesi.
4. Voit käyttää jonkun muun rahaa toisten hyödyksi.

Markkinataloudessa on kyse ensisijaisesti ensimmäisestä ja toisesta tavasta käyttää rahaa. Tämä on oleellista, koska kun ihminen käyttää omaa rahaansa hänellä on yleensä motiivi käyttää rahaa tarkasti ja huolellisesti. Eikä kyse ole suinkaan pelkästään oman navan tuijottamisesta, täsmälleen sama periaate pätee myös hyväntekeväisyyteen: jos lahjoitat rahaa hyväntekeväisyyteen, haluat tietysti, että mahdollisimman suuri osa tästä rahasta menee itse kohteeseen eikä byrokratiaan. Kyse on tehokkuudesta, haluammehan me kaikki parhaan mahdollisen vasteen rahoillemme.

Hyvinvointivaltiossa on kyse ensisijaisesti kolmannesta ja neljännestä tavasta käyttää rahaa. Kun valtion virkamies myöntää yritystukea, hän tietysti haluaa rakentaa yhteistä hyvää. Mutta lopulta kyse on silti siitä, että hän käyttää veronmaksajien rahoja ja yrittää esimerkiksi tarjota näillä rahoilla työtä työttömille. Se kuinka tarkkaan hän harkitsee rahoille parasta mahdollista kohdetta on ensisijaisesti kiinni kyseisen virkamiehen omasta mielenkiinnosta ja siitä kuinka paljon häntä valvotaan. Kuitenkaan mikään määrä valvontaa ei voi poistaa sitä tosiasiaa, että ihminen käyttää aina huolellisemmin omaa rahaansa ja erityisesti kun hän käyttää omaa rahaansa oman hyvinvointinsa eteen.

Puhumattakaan jälleen siitä, että kyseisellä virkamiehellä saattaa olla taloudellinen motiivi antaa veronmaksajien rahoja kohteeseen, mikä hyödyttää eniten häntä. Tai poliitikolla on motiivi saada mahdollisimman paljon verorahoja kohdistettua oman vaalipiirinsä projekteihin, riippumatta siitä onko niissä mitään järkeä.

Aina joskus kuulee tapauksista, missä vanhus on maannut kuolleena asunnossaan kuukausien ajan. Usein tällaisia surullisia uutisia seuraa keskustelu siitä, että kyse on nykypäivänä yleistyneestä individualismista ja kovien arvojen kasvamisesta yhteiskunnassamme. Minusta nämä tapaukset osoittavat juuri päinvastaista. Ihmiset on totutettu hyvinvointivaltion kaltaiseen pakkokollektivismiin joten he täysin rationaalisesti odottavat, että hyvinvointivaltio pitää huolen ihmisistä aivan kuten heille on luvattu. Jos meillä on hyvinvointivaltion kaltainen järjestelmä, eihän meidän tarvitse enää huolehtia naapureistamme, hyvinvointivaltio pitää kyllä huolen heistä! Jos vanhus voi huonosti, miksi auttaisimme, kyllähän järjestelmä auttaa häntä. Kyse on todellakin kovien arvojen noususta yhteiskunnassamme, näitä kovia arvoja ovat sosialismi ja kollektivismi.

Kyse ei ole siitä miten voisimme hienosäätää nykyjärjestelmää – sitä ei ole mahdollista tehdä. Ei ole mahdollista saada toimimaan järjestelmää missä byrokraatit vievät ihmisten verorahoja, antavat ne toisille byrokraateille, jotka antavat ne ihmisille, joiden uskovan tarvitsevan niitä eniten. Tämä järjestelmä ei toimi, koska se on liian monimutkainen ja koska siihen on rakennettu sisään epätehokkuuden periaate rahan käytön suhteen, sekä ihmisen arvostuksen ja motivaation tuhoaminen.

Hyvinvointivaltio tuottaa pahoinvointia, koska hyvinvointia ei voi tuottaa. Hyvinvointia syntyy kun valtio antaa ihmisten elää vapaasti omaa elämäänsä, tehdä töitä ja käydä kauppaa. Valtio ei ole hyvinvoinnin luoja vaan valtio on sen tuhoaja. Kuinka monta ihmistä ryöstäjäparoniksi tituleerattu John D. Rockefeller tappoi? Tiettävästi ei ainuttakaan. Sen sijaan hän loi valtavan määrän hyvinvointia hyvin laajalle ihmisjoukolle. Omaa taloudellista etuaan seuraavat ihmiset eivät ole murhanneet ja orjuuttaneet miljoonia ihmisiä. Valtioiden päämiehet ovat tehneet niin ja lähes poikkeuksetta yhteisen hyvän nimissä. Vaikka on ilmeistä, että valtio on ihmisen vapauden ja hyvinvoinnin vihollinen, miksi niin moni vielä uskoo valtion luovan hyvinvointia ja miksi niin moni yhä kannattaa hyvinvointivaltiota?

Uskoisin, että hyvinvointivaltion kannatus perustuu ajatukselle, että olisi mahdollista elää valtion kustannuksella. Me kaikki haluamme elää valtion rahoilla mutta todellisuudessa tämä ei ole mahdollista. Todellisuudessa ainoastaan valtio elää meidän kaikkien kustannuksella. Toinen syy on varmasti se, että ihmiset eivät näe vaihtoehtoja.

Hyvinvointivaltiokokeilu Suomessa on tulossa tiensä päähän, järjestelmä ei toimi ja rahat ovat lopussa. Jotain on tehtävä ja näissä vaaleissa voit tehdä tärkeän päätöksen: haluatko, että sosialismin aiheuttamia tuhoja korjataan lisäämällä sosialismia vai lisäämällä ihmisten vapautta?

Varsinais-Suomessa voit antaa äänesi minulle, äänestysnumeroni on 5. En voi luvata, että pystyisin korjaamaan tätä ongelmavyyhtiä mutta lupaan tehdä parhaani.

–

Lähteet:

1. http://www.britannica.com/EBchecked/topic/639266/welfare-state
2. http://www.britannica.com/EBchecked/topic/551569/socialism